M¤ tii¤n et s¤ tii¤t,
Et s¤ tii¤t et m¤ tii¤n.

Nousi kuolleist pommisuojiin,
Vanha luoti jahtaa vielki viestintuojii.
Oma tie loppuu aina puomiin,
Virta vie suoraan uomiin.
Tule liekkeihin, pala sammuneen'.
Korruptoitunu komisaario almu palmuineen.
Monen p¤¤kopas trauma, sodas rauha,
P¤¤osas laulan.
Kuuntelin Tina Turnerii ja Ikee,
Scully ei muistanu Mulderin nimee.
Ei, pulverii inee, ilman hartioit
Muistuttaa Wolverinee.
Tunneli pimee, juon gallonasta,
Mis etiketis on p¤¤kallo valvomas.
Kasinolla kasinolla ollaan,
Vahingot vahingolla korvaan.

K¤vele 100 metrii mun kengiss¤,
Selviit hengiss¤ mut sun el¤m¤s ei oo entist¤.
Valkosen' poikan' funkkii soitan,
Arkivartijoita, liikaa sanktioita.
Oon reissanu teit¤, veissanu s¤keit¤,
Vett¤ ja leip¤¤, s¤keiss¤ j¤tteit¤.
Ku tie vie miehen vie sinne, kovis taivaaseen,
Miedost pilveen.

M¤ oon valmis ku partiopoika,
Mut en yhteiskunnan vartiointii hoida.
Suomineidosta noita, vihaan tunnetta, ne
Tarjoo pilaantuneit omenoita.
Itsevarmoil lompakos oma kuva,
Peilin ees ja etupihal kolattuna.
Syöd¤¤n j¤tteet kokattuna,
Myöh¤¤n l¤htee toka juna, myöt¤h¤pee nolattuna.
Perille vie eri tie asfaltti,
Lainehtii per¤k¤rys, traileris merimies.
Sekin viel, liian moni meni, meni ohi,
Meni, oli, eli. Kultakimpale lunta, pilveen.
Rakennan rummun ku Kunta Kinte, mut en tummu.
Puntarille painavaa sanaa,
Maailma velois, galakseilt lainataan rahaa.
Se riippuu aiheest, kato.
On riippumaton, riippumaton swat on,
Piippuun panos, avot.
Jalois kokolattiamatto, takkina paltto ja lakkina katto.

Oon reissanu teit¤, veissanu s¤keit¤,
Vett¤ ja leip¤¤, s¤keiss¤ j¤tteit¤.
Ku tie vie miehen vie sinne, kovis taivaaseen,
Miedost pilveen.

Kierot ilmeet, hienon hirveet.
Hieron silmii, viel on virkeet.
Kirves pölkys, virikkeet hirteen.
Piristeen öljy jos kitisee virkkeet.
Katsotaan virteen 666, ruoat suus, suupalat muussaantuu.
Ihminen puusta tuu alas, pid¤ varas ellei susta tuu varas.
Mustaa Mustaamas Hamas, Mustafa kuskaamas kamaa,
Ruslaanas huslaamas ladas, suomipoika Karjalaa nuuskaamas takas.
Raja on vaan viiva, merkitty karttaan
Samaan paikkaan ku jalkav¤kimiina.
Puujalal koputtelee ovia, kohti kotia,
Jalanj¤ljet ei oo omia.
Mul on jano, paikkakunta Nokia.
Vaik mul on ryhti¤, mul ei oo mink¤¤nlaist rotia.

K¤vele 100 metri¤ mun kengiss¤,
Selviit hengiss¤ mut sun el¤m¤s ei oo entist¤.
Poistun rakennukst aina ennen Elvist¤.
Oon reissanu teit¤, veissanu s¤keit¤,
Vett¤ ja leip¤¤, s¤keiss¤ j¤tteit¤.
Ku tie vie miehen vie sinne, kovis taivaaseen,
Miedost pilveen.