Saat multa horsman, se rentun ruusu on
Sen poimin tuolta maantieojasta
Saat multa horsman, se rentun ruusu on
Kun juoppolalli tuli pojasta

Olen viikon ollut tiettömällä tiellä
Rapakosta krapulassa heräsin
Eivät ruusut kuki, eikä tuoksu siellä
Yhden horsman mukaan keräsin
Sinne maantieojaan viimein taju sammui
Niinkuin sika röhkin kuravedessä
Sittisontiainen pörräs, lehmä ammui
Paluu arkeen oli edessä

Tämä horsmankukka on kuin antajansa:
Rikkaruoho elon yrttitarhassa
Voiko muuta tuoda renttu reissultansa
Hortoiltuaan kauan harhassa
Tämän lahjan annan silti sydämestä
Niinkuin anteekspyynnön katumuksenkin
Pian se kuihtuu, ei se maljakossa kestä
Niin käy joka lupauksenkin