Kotikallioilla kerran leikin
sinne maailmani rakensin
vielä nytkin kallioille usein kiipeän
leikit vain on elämän

Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen

Nyt on lukko päällä oven harmaan
kesäaikaan vain siellä käyn
vene vanhus lammen rantaa hiljaa vartioi
seuranaan vain tuuli soi

Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen

Niin on kylmät kotilieden tiilet
lumi kinostuu portaisiin
pihamaalla yksinäiset jäljet jäniksen
poistunut on ihminen

Ennen seutu tää raikui elämää
nyt on paikka niin hiljainen
lapsuuskodistaan kerran luopumaan
joutuu meistä jokainen