Lapsuuden kodista mä viimeistä kertaa
astelen ei sinne ketään jää
miksi näin ihmislasta kohtalo sortaa
äitiä en enää nää

Syliin maailman vie tämä tuulinen tie
lapsuuden helmasta pois
syliin maailman jään kunnes miehen nään
joka ottaa mun omaksi pois

Vanhuuteen asti yksin taakkaansa kantoi
äiti ei tahtonut valittaa
lapselle elämänsä ohjeeksi antoi
vaikeudet opettaa

Syliin maailman vie tämä tuulinen tie
lapsuuden helmasta pois
syliin maailman jään kunnes miehen nään
joka ottaa mun omaksi pois ... (x2)